Terveydenhuollossa tarvitaan uusia toimintamalleja kiireettömään hoitoon

Korona haastoi perusterveydenhuollon kasaamalla kiireettömän hoidon syksyyn. Blogissa pohditaan, kuinka jonoja voisi purkaa uusien toimintamallien avulla.

Written by Janne Parkkila

Janne is a doctor of technology in computer science. He is also the CEO of the company and concentrates on innovations and artificial intelligence. Janne's passion is to free our time to concentrate on the difficult problems and work together with computers to solve them.

Syksyn hoitojonot aiheuttavat huolta

Terveydenhuollon kasvavat menot ja jonot ovat, soteuudistuksen ohella, olleet julkisen päivittelyn aiheena jo vuosia. Koronaviruksen ansiosta jonkinlainen kriittinen kynnys tuntuu kuitenkin ylittyneen juuri tänä keväänä. Vaikka yhteiskunta onkin Suomessa hyvää vauhtia avautumassa, viruksen aiheuttama häiriöt normaalille toiminnalle eivät vielä ole ohi.

Erityisesti poikkeustilanteen aiheuttamaa hoitovelkaa saatetaan joutua purkamaan vielä pitkään syksyn jälkeenkin. Tulevaisuudessa vastaavia terveyspalveluita ravistelevia kriisejä pitäisi vieläpä pystyä paremmin ennakoimaan. Viimeistään pandemian aiheuttama kiireettömän hoidon lykkääminen on luonut syksylle jonoja niillekin alueille ja hoitoaloille, joissa niitä ei ole aiemmin nähty. Muuttuviin olosuhteisiin kaivataan kipeästi uusia, ennakkoluulottomia ratkaisuja.

Hallitus tiedotti viime viikolla Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kautta alueille myönnettävästä avustuksesta, jonka tarkoituksena on nimenomaan parantaa perusterveyden ja mielenterveyspuolen ennalta ehkäisevää työtä sekä hoitoon pääsyä. Perhe- ja peruspalveluministerin mukaan tavoitteena on ottaa käyttöön uusi, huomattavasti nykyistä tiukempi hoitotakuu: potilaan pitäisi kiireettömissä tapauksissa päästä hoitoon viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Tavoite on kunnianhimoinen. Kiireettömän hoidon saatavuuden turvaaminen on kuitenkin tärkeä astinkivi tiellä tulipalojen sammuttamisesta kohti ennaltaehkäisyä ja terveyden ylläpitoa.

Koronavirus on vaikuttanut voimakkaasti myös suun terveydenhuoltoon. Hammashoidon kiireettömien potilaiden määrä on vähentynyt kevään ja kesän aikana osittain potilaiden peruttua aikojaan, osittain henkilöstön siirryttyä uusiin tehtäviin. Hammaslääkäriliiton teettämään kyselyyn vastanneista terveyskeskuksessa työskentelevistä hammaslääkäreistä vain hieman yli neljäsosa hoiti kyselyn aikaan huhtikuussa kiireettömiä tapauksia.

Syksyllä edessä on ennennäkemättömän kiireiset ajat. Hammaslääkärit ovatkin yleisesti huolissaan jonoista ja hoitotakuun toteutumisesta tulevaisuudessa. Liitto peräänkuuluttaa pitkäjänteistä työtä suomalaisten suun terveyden hyväksi. Hoidon tarpeeseen nähden resursseja tuntuu olevan liian vähän (kannanotto). Toisaalta moni liiton kyselyyn vastannut oli myös kiitollinen poikkeustilanteen tuomasta perspektiivistä arjen työhön. Uusi tilanne on tuonut mukanaan myös uusia kontakteja ja tuoreita ideoita kehitystyöhön. Ilmapiiri on ehkä nyt avoimempi muutokselle kuin ennen.

Tiedolla enemmän tuloksia – ja säästöä

Tulevaisuuden terveydenhuollossa avainasemassa laadukkaan potilastyön lisäksi ovat tiedolla johtaminen, joustavat työtavat ja rutiiniprosessien tunnistaminen sekä mahdollisuuksien mukaan niiden automatisointi.

Katsomalla avoimin silmin nykyisiä resursseja ja hoitoprosesseja voidaan löytää yllättäviä ratkaisuja. Tärkeää on käyttää hyödyksi kaikki potilasaineistosta saatavissa oleva tieto ja tarkastella sen avulla yksikön toimintaa kokonaisuutena. Potilaat voidaan jakaa hoidontarpeen mukaan tyyppiryhmiin, jotka tarvitsevat omanlaisensa palvelukokonaisuuden. Kun tiedetään tarkkaan, millaisia potilaita alueella tyypillisesti hoidetaan ja tiedostetaan omat resurssit, voidaan hoitoyksikössä parhaiten vastata kunkin potilasryhmän asettamiin haasteisiin. Suinkaan aina potilaiden hoidontarve ei mukaudu vastaanottoaikojen standardeihin, tai rajoitu pelkästään joko hammaslääkärin tai suuhygienistin palveluihin. Joustavalla toiminnalla kunkin asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata ajoissa, ennaltaehkäistä siten ongelmien kasautumista ja lyhentää hoitopolkuja.

Orkestr.ion pitkä kokemus yhteistyöstä julkisen terveydenhuollon kanssa on osoittanut, että toimintoja on todella mahdollista tehostaa henkilöstön määrää lisäämättä. Kuten monilla muillakin aloilla, on myös terveydenhuollossa toimintaa saatu optimoitua prosesseja virtaviivaistavalla toiminnanohjauksella.

Ratkaisuna toimivat ohjelmiston avustama toiminnan ja potilasvirtojen ohjaus sekä joustava malli, jossa yksikön potilaat hoidetaan yhdessä tiimityönä. Malli sopii erityisen hyvin kiirettömien suun terveyden potilaiden hoitoon. Esimerkiksi jatkoaikojen varausta tarvitaan vähemmän, kun potilas saa enemmän tarvitsemastaan hoidosta yhdellä kertaa. Toimintojen tehostaminen nopeuttaa hoitoon pääsyä ja parantaa ammattilaisen mahdollisuuksia keskittyä myös ennaltaehkäisevään työhön. Joustavasti toimiva suun terveydenhuolto on siten potilaan etu.

Jos haluat tietää lisää suun terveydenhuollon tehostamisesta, tutustu joustavan mallin esittelysivuun.


Orkestr.io Oy on työskennellyt useita vuosia terveydenhuollon digitalisaation parissa ja auttanut kehittämään organisaatioiden toimintaa ja prosesseja dataan perustuen. Ohjelmistojen inhimillisyys ja käyttäjäystävällisyys ovat Orkestr.ion toiminnan ytimessä, sillä niiden avulla muutosta voidaan johtaa kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen.